tiistai 21. huhtikuuta 2015

Killanrakentamisesta

"Lähtölaskennan jälkeen" -blogi on katsonut ohi menneitä "pettymysvaaleja". "Aikuisten oikeesti tuntuu aika hassulta, kuinka kauheaa joidenkin mielestä tällainen vaalitulos on. Arvoliberaalit kauhistuvat arvokonservatiiveja. Etelän eliitti halveksii maakuntien valintoja. Metsien miehet ja naiset eivät näytä sopivan näennäisälymystön laskelmiin. Hei herätkää. Elämä on. Suomi on." Monet, kuten Krista Kosola, ovat esittäneet että vaalit eivät vastaa heidän Suomeaan. Kun ajatellaan vaaleja maan henkisen tilan mittarina, hän kommentoi "Herranjumala, toivottavasti ei." Olen itsekin esittänyt "erittäin hyvää makua" edustavaa kommentointia aiheen parissa.

Minä olen tottunut siihen että "arvokonservativismin" nimiinsä omineet tahot ovat usein pahastuneet liberaaleista tuloksista. Arvotyhjiö, moraalikato ja vastaavat käsitteet ovat olleet tavallisia ilmauksia silloin kun asia ei mene heidän mielensä mukaan. Tähän liittyen tulee jopa kannustusta siihen että pitäisi muuttaa Pohjois-Koreaan.

Siksi on tavallaan hyvä huomata miten helppoa tämänlaisen asenneilmapiirin pahuus on huomata silloin kun on sen kohteena. Toisaalta näiden vaalejen jälkeen on tullut kommentointia joissa on korostettu että tämä todistaa että Suomi on konservatiivinen. Itse olen äitynyt kuvittelemaan että tänne pitää yrittää sopia kaikki. Äänestystulos ei ole kansalaisuustesti, jossa väärin äänestäneet olisivat "maassa maan tavalla tai maasta pois". Tämänlainen "keskiarvo=Kansa" -henki kun kuuluu totalitaarisiin maihin.

Mutta onko nurina sitten epädemokraattista? Nähdäkseni ei. En usko että demokratiassa politiikka loppuu koskaan. Hallituksella ei ole vaalien välillä mitään rauhan aikaa jona ei saa osallistua politikointiin. Epädemokraattiseksi tilanne muuttuukin vain jos vaalitulos torjutaan/kiistetään vaikka väkivalloin.

Joskus joutuu kuitenkin miettimään pari kertaa.


Esko Valtaojan ajatus "Ajatellaan kahta äänestäjää. Toinen tekee päätöksensä viime tingassa, äänestäen mutu-tuntumalla jotain hyvältä vaikuttavaa jätkää tai mimmiä. Toinen on harkinnut pitkään, perehtynyt eri puolueiden ohjelmiin ja tekoihin eikä pelkästään vaalipropagandaan. Demokratiassa heidän valintansa, heidän äänensä, ovat tietysti tasa-arvoisia, eikö niin?" Tämä on elitistinen lausunto, joka on jossain määrin asenteeltaan epädemokraattinen. Mutta käytännössä tämänlaisen ilmaisu ei vielä ole epädemokraattista. Minäkin näen että tiettyjä puolueita äänestäneissä on todennäköisesti yliedustus niistä joiden älykkyysosamäärä on keskimääräistä alempi. Mutta tämä on lähinnä huomio. En ole nimittäin ajamassa älykkyysosamäärätestejä äänestysoikeuden taakse. Ääliöilläkin on äänioikeus. Ja siksi enemmistö saakin äänestää.

Toisaalta Timo Airaksisen lausunto on ällistyttänyt hieman."Meillä on pian monikulttuurinen yhteiskunta, mutta kuitenkin meidän tuleva valtiovarainministerimme on harras katolinen ja pääministeri lestadiolainen. Ja vielä niiltä alueilta, joilla uskonnollisuus yhä merkitsee jotakin. Tällaista vanhaa ateistia se kyllä vähän hirvittää." Asenne on siitä kummallinen, että monikulttuurisuus voidaan nähdä jonain jossa on monia erilaisia kulttuureita. Ja on selvää että valtionvarainministeri ja pääministeri edustavat väkisinkin jotain maailmankuvaa. On vaikeaa nähdä miksi tässä monikulttuurisessa ympäristössä pitäisi edes välittää siitä onko ministeri ateisti, islaminuskoinen tai kristitty. Tässä tosin on huomattava että jokainen ymmärtää tilanteen heti jos vihjataan että jos kulttuurissa valtaan nousisikin vaikka joku ISIS -järjestön edustaja. Nämä olisivat pluralismissa ongelma koska sen asenne on antipluralistinen. Toisin sanoen uskonnonvapaus ei voisi toteutua jos kulttuurin vallan ytimessä on teokraattista asennetta. Suvaitsemattomuuden suvaitseminen ei tunnetusti olekaan mikään kovin tehokas argumentti. Sitä käytetään koska ei ole oikein käsitystä siitä mikä on se "suvaitsevaisuus" jota "suvaitsevaisto" käyttää. ; Jos Rawlsin vapaus ,joka on vapaus kunhan ei tallaa muiden vapauksia, niin on selvää että oman kulttuurin ajamaa säädäntöä olueen, kauppojen aukioloaikoihin ja vastaaviin ovat pieniä asioita jotka nimenomaan sanovat toisten vapauksiin "eitä".

En toki näe että Suomen vaalit pitäisi illegitimoida koska kansa on liian tyhmää. En usko edes siihen että Timo Soini nyt alkaisi jonkun ateistien kansamurhan ja yliopiston polttamista jos siellä on väärää ideologiaa. Silti voin sanoa että en ole tyytyväinen tuloksiin ja odotan että tämän vaalikauden aikana asiat menevät kannaltani vielä tavallistakin enemmän päin persettä. (Mikä ei ole vähän se.) Tämä on odotus syy-seuraussuhteista, ei antidemokratiaa.

Entä jos hyöty ja päätösten melkoisen erehtymätön viisaus ei olekaan demokratian perimmäinen oikeutus? Entä jos demokratia ei ole pragmaattinen vaan monikulttuurinen vemmel?

1 kommentti:

Tom Kärnä kirjoitti...

Itsekin ihmettelin hieman tuota Timo Airaksisen lausuntoa.

Muuten olen sitä mieltä, että teokratiaa tms. kannattavilta tulisi ottaa sekä äänioikeus että vaalikelpoisuus pois.