lauantai 19. heinäkuuta 2014

Pieni ajatus : Evolutiivisen olemisen portaat

Kirjoitin vähän aikaa sitten blogauksen jossa esillä oli mm. Gouldin näkemys siitä miten "The March of Progress" -kuva, eli hyvin ikoninen evoluutiota koskeva kuva jossa on peräkkäin jono apinasta ihmiseksi. Siinä huomiona oli esimerkiksi se, miten kuva harhauttaa ajattelemaan turhankin lineaarisesti. Eliökunnan kehittyminen "puskittain" on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tähän liittyen "Tm2" -blogissa katsottiin evoluutiota ja sukupuuttoa ihmislajin kannalta. Se oli vastaus huoleen, jota monet ovat esittäneet. Eugeniikansävyisesti ajatellaan että ihmisten evoluutio olisi pysähtynyt ja sitten kaikenlaiset luonnottomat poikkeukset yleistyvät. Ja että tämä olisi jonkinlainen uhka ihmislajille. Blogisti tiivistää asian seuraavasti ; "Luonnonvalinta ei operoi keskiarvoilla, vaan ääripäillä. Ihmislajin sisällä on nykyisin paljon enemmän "evoluutiopotentiaalia" kuin paleoihmisillä. Ei ole mitään dysgeniaa joka heikentää "ihmisrotua", vaan on vain suurempi varianssi, joka takaa että poikkeuksellisia yksilöitä on enemmän. Jos ulkoinen paine uhkaisi hävittää modernin ihmisen, niin nykypopulaatiosta jonkun jälkeläiset selviävät paljon todennäköisemmin kuin jos me kaikki olisimme fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksiltamme paleoihmisiä. Homogeenisyys on riski, ei rikkaus, jos tarkastellaan ihmislajia."

Nähdäkseni "March of Progress" -kuva, jossa ei ole jonossa mitään taruolentoja, onkin jotain joka vetoaa intuitioihin väärällä tavalla. Ja siksi Gouldin tekemässä kritiikissä on järkeä. Kun kuva ikään kuin "salakuljettaa" väärän idean, se ei itse asiassa opeta evoluutiota vaan luo siitä väärän kuvan. Ja kenties, mikä vielä pahempaa, vahvistaa tätä virheellistä kuvaa.

Toki moni kreationisti sitten toteuttaa noita intuitioitaan. Ray Comfortin kuvissa seikkailee erilaisia "crockoduck" - jossa on yhden eläimen pää toisen eläimen ruumiissa. He kysyvät että "jos ihmiset kehittyivät apinoista niin miksi on vielä ihmisiä". Ja heillä on näkemys jossa aluksi oli täydellinen ihminen joka sitten on rappeutunut. Nämä kaikki kertovat että tämä sama ajattelutapa yltää hyvin moneen.

Luultavasti sen takana on enemmänkin ajatus siitä että adaptaatio on "funktio" sellaisella tavalla jossa jossain taivaissa on platoninen idea josta sitten tämä "funktio" on parempi-huonompi -järjestyksessä. Tässä maailmassa on vain yksi ja paikallaanpysyvä maali. Ja muut ovat sitten vaihtelevan määrän epäonnistuneita. Näin kreationistien mieleen syntyy ajatus rappeutumisesta täydellisen luomistyön jälkeen. ~ Tätä on minun vaikeaa ymmärtää, sillä tietääkseni evoluutiossa adaptaation "funktionaalisuus" riippuu kontekstista. Tätä voi varmentaa siten että heittää jääkarhun saharan autiomaalle ja saharan autiomaan skorpionin heittää pohjoisnavalle.

"Evoluution tikapuut" on jotain josta on syytä päästää irti. Se on kuitenkin ilmeisen haastavaa, sillä ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan asioita "toimii-ei toimi" -akselilla. Jokainen meistä tunnistaa funktion sellaisen nähdessään. Siis intuitioissaan. ; Näin ollen kreationistit eivät tavallaan ole "niin tyhmiä". Enemmänkin heillä on intuitio. Joka tekee heillä sitä mitä se tekee kaikilla muillakin. Ja kenties siksi esimerkiksi ajatus ihmiskunnan evoluution loppumisesta ja siihen liittyvät, usein varsin eugeniikanmakuiset, huolet ovat melko yleisiä. Ihan eikreationistienkin parissa.

Ei kommentteja: