tiistai 12. maaliskuuta 2013

fucktionaalista

Juha Leinivaara alusti Pasi Turusen kannanoton homoseksuaalisuuden luonnottomuudesta. Kun homoseksuaalisuutta syytetään luonnottomaksi (unnatural) ei tarkoiteta että luonnossa eläimet eivät olisi homoseksuaalisia. Turunen täsmentää että "Avioliiton puolustajien argumentti ei ole: Homoutta ei esiinny luonnossa siksi se on luonnotonta ja väärin. Sen sijaan pro-gay leiri argumentoi jatkuvasti vetoamalla siihen, että homoutta esiintyy luonnossa siispä se on luonnollista ja meillä pitäisi olla laki samaa sukupuolta olevien avioliitoista." Ja että "argumentaatiovirhe on pfo-gay puolella, joka luo luonnollisuus argumenttia laajentamalla olkiukon ja käy bonobon raivolla sen kimppuun. En tiedä ketään vakavasti otettavaa avioliiton puolesta kirjoittavaa, joka viitatessaan luonnollisuuteen tarkoittaisi luonnollisuudella tuollaista lapsellista versiota. Siksi tämä luonnollisuuden käsitteen laajentaminen luonnossa vallitsevan rakennesuunnittelun teleologiasta yleiseen luonnossa esiintymiseen on olkiukko."

Mielestäi bonobon raivo on loistavan humoristinen vitsi, jolla on huumoriarvoa. Ja vaikka näenkin tämn Turusen argumentin vahvimmaksi pohjaksi, se mitä hän esittää on tärkeä täsmennys. Toki se on liioiteltu. Itse tiedän useita ihmisiä jotka nykyäänkin vastustavat että luonnossa esiintyisi homoseksuaalisuutta. Esimerkiksi olen saanut "esitarkastettavaksi" erään apologetiikan rintamalla pyörivän kohtuu nimekkään henkilön valituskirjeen kirkkohallitukselle. Siinä haluttiin rajoittaa tietyn papin toimintaa sen pohjalta mitä tämä oli sanonut. Kirjeessä oli osana lausunto "biologina tiedän, että luonnossa ei ole homoseksuaalisuutta." Tämä argumentti on kuitenkin vanhentunut. Sillä on merkitystä siinä mielessä että etologian, eläinten käyttäytymistä tutkivan tieteen historiassa "ei niin kovin kauan aikaa sitten". Tätä pidettiin moraalia turmelevana ja lähtökohtaisesti valheellisena väitteenä. Tutkijat jotka nostivat esiin havaintoja siitä että kaislikossa suhisee homoeläimiä olivat sensuurin kourissa.
1: Sen jälkeen kun tämä saatiin tietoisuuteen tällä ei yht'äkkiä ollut enää merkitystä. Eli tapahtuu se, mitä tapahtuu toistuvasti, aina kun pahan ongelma astuu kuvioihin. Kaava on se, että ensin vedotaan Jumalan hyvyyteen ja siihen että tämä suunnittelee asiat eettisiksi ja toimiviksi. Ja sitten löytyy vastaesimerkki joka vedotaan pois vaikka syntiinlankeemuksella. Näin on käynyt esimerkiksi reformoidun epistemologian kohdalla ; Ensin selitetään että Jumala on antanut meille erehtymättömän ja funktionaalisen älyn ja havainnot joka takaa tieteen. Ja kun näytetään että ihmiset havaitsevat väärin ja että aivoissa on hyvinkin epäloogisia lajityypillisiä rakenteita, vedotaan siihen että ihmiset ovat turmeltuneet syntiinlankeemuksessa. Eli vedotaan että ihminen on alun perin ollut erehtymätön. Eikä tajuta että tämä kuitenkin tuhoaa sen ajatuksen siitä että tae olisi väistämätön seuraus Jumalan olemassaolosta. Perisynti voi tehdä meistä virheellisesti ajattelevia. Ja TÄMÄ tuhoaa takeen by definition. Selittäessään miten epätarkkuudet ovat mahdollisia, suojellaan Jumala kumoukselta mutta samalla selitetään että miksi ajattelisimme ilman epätarkkuuksia. (Molempia ei voi saada.)

Oleellista on se, että argumentti on apologeettojen parissa tällä hetkellä epämuodikas. 10 vuotta sitten siihen vielä törmäsi vielä vähän ja jotenkin uskottavissa puitteissa. Mutta se on kokonaisuutena "niin '50 -lukua", että nykyfundamentalisteista sitä kannattavat vain kaikista pelleimmät. (Joka onkin pelleydessä todella HC -porukkaa. Kaltaiseni huumorin puoliaktiivi ja semiammattitrolli voi olla vain kateellinen heidän pelleydestään.) Mutta nykyään niitä pidetään hoopoina. Luonnollisuudella on monia määritelmiä, ja on tietysti aivan oikein kritisoida niitä kaikkia joita on käytetty. Ja näin homosorsilla on pieni merkitys. Mutta sitä ei voi pitää kaikkien luonnollisuusargumenttien kumoamisvoimana.
Luonnollinen ei yleensä tarkoita sitä mitä luonnossa tapahtuu. On oikein valittaa toista idiootiksi jos tämä vääristelee toisen argumentaatiota. Turunen ymmärtänee tämän ja soveltanee tätä julkaisuympäristönsä esityksiin. (Esimerkiksi siihen miten vakavasti tulee ottaa Turusen levittelemä "pro gayitä vastaan räätälöity vasta-argumentti" jossa puhutaan avioliittomallin tasapuolisuudesta ja siitä miten homojen aviota vastustajia syytetään epätasapuolisuudesta.) Niinpä päätänkin että en mieti tässä yhtään sitä että "luonnossa ei ole homoutta" tai "miten evoluutikot selittävät että luonnossa voisi olla homoseksuaalisuutta kun homot eivät lisäänny" ja muuta roskaa. Koska Turunen on nämä argumentit sanonut irrelevanteiksi.
1: Ja koska olen blogissani kumonnut molemmat puolet jo valmiiksi moneen kertaan. Tosin niin olen funktionaalisuuttain käsitellyt. Mutta keskityn nyt vain tähän yhteen kulmaan ja otan ikään kuin teologiafanin silmän käyttöön.

Sen sijaan kysymys on funktioista. "Jos sanon, että "silmä on sitä varten, että sen avulla ihminen näkee. Näkeminen silmillä on siis luonnollista" ei tässä ole mitään virhepäätelmää. En vetoa yleisesti siihen mitä luonnossa tapahtuu. Kyse on siitä, että on tunnistettu silmän tarkoitus ja siitä tehdään johtopäätöksiä" ... "voin käyttää veistä ruuvimeisselinä, siis eri tarkoituksen kuin mihin se on tarkoitettu (usein sillä seurauksella, että veitsi menee pilalle), jolloin käytän veistä vastoin veitsen "luontoa", tai olla käyttämättä veistä lainkaan ("selibaatti"). Se ei muuta veitsen alkuperäistä käyttöttarkoitusta, eikä estä minua ymmärtämästä mikä on veitsen käyttötarkoitus. Siitä, että veitsen käyttötarkoitus on tiedossa ei myöskään seuraa velvollisuutta käyttää veistä. Samoin vanha veitsi, joka ei enää täytä veitsen alkuperäistä funktiota on edelleen veitsi, jonka käyttötarkoitus on sama. Tämä oikea ja oikein ymmärretty luonnossa vallitsevaan rakennesuunnitteluun ja teleologiaan vetoaminen ei siis johda niihin absurdeihin johtopäätöksiin joihin viittaat."
Karkeasti sanoen luonnollisuus tarkoittaa funktionaalisuutta. Teleologisen ajattelun takana on esimerkiksi Augustinukselta peräisin olevaa ajattelua toiminnoista ja funktioista. Sitä on hyvin perinteisesti käytetty kaikkien perversioiden määrittelyyn ja vastustamiseen. (Siinä mielessä Leinivaarankin olisi syytä tuntea se.) Ongelmia tulee kuitenkin kun Augustinuksen funktionaalisuusmietteitä ja sen sovelluksia katsotaan tarkemmin. Augustinuksen funktionaalisuuskäsitys on suosittu, ja sen muunnelmista on rakennettavissa valtaosa funktioon viittaavista argumenteista. Valitettavasti Augustinuksen argumenttiperinteen kritiikkikin on tietysti vakiintunutta. Ja sitä kautta en antaisi kovin paljoa painoarvoa koko ajatukselle. "Se on niin keskiaikaa" että 50 -luvulle jämähtänyt idiotismikin näyttää ajattelun raikkailta tuulosilta.

Mutta yritetään pidellä näitä haluja ja käsitellään asiaa hieman aivan kuin siinä olisi jotain vakavasti otettavaa.

Ensinnäkin tosiasiassa kun katsomme sukupuolielimistöämme ja sen toimintaa, kyseessi ei ole mikään ruuvimeisseli. Ihmisen käsiäkään ei voi funktionaalisesti verrata ruuvimeisseliin. Sillä voimme tehdä käsillämme monia asioita. Olisi yksinkertaisesti väärin väittää että käsien päätarkoitus olisi ruuan suuhun laittaminen ja että siksi naulaamisen olisi oltava luonnotonta. Itse asiassa sukupuolielimistömmekin on monifunktionaalisuuden lähde. Minä esimerkiksi pääasiassa kusen sukupuolielimilläni. Vasta toisiksi useimmin seuraavat muut aktiot kuten pippelimiekkailu. Tai penetrointi. Tässä mielessä funktionaalisuutta kuvaakin paremmin kuvaan mukaan laittamani linkkuveitsi. Otin siitä erityisesti esiin nerokkaan terän jolla voi avata ruuveja, se toimii kuitenkin myös pullonaukaisjana että tölkinavaajana. Ja nämä ovat sen määriteltyjä funktioita jotka opastetaan jopa veitsen kaupallisessa esittelyssä.
1: Tosin itse edustan sitä kantaa että funktionaalisuus on enemmänkin sopimuskysymys ; Lateraalinen ajattelu muodostaa oikean funktionaalisuuden. Ihmemies MacGyver -innostetut värkkäykset toimivat ja niissä on ehdottomasti takana design ja teleologinen tarkoitus. Esineen rakentajan teleologia on tässä hiton irrelevantti - ID -teorian tapaan voisi jopa väittää että tämä on jotain jota ei edes voisi tietää mitenkään. ; Tämä selittää senkin että kun Turunen viittaa siihen että hajonnut veitsi ei ole menettänyt funktiotaan, hän unohtaa että asiallisestikin käytetty veitsi hajoaa ajan mittaan. Se, että veitsellä vääntää ruuvia harvemmin hajottaa sen kerrasta. Ero ei ole absoluuttinen vaan suhteellinen. Itselläni on erikoismetalliveitsiä joiden hajoaminen ruuvimeisselinä on varsin epätodennäköistä.

Monifunktioisuusnäkökulma paljastaa että tosiasiassa kun funktioita määritetään luonnottomiksi, on mukana helposti piilo-oletuksia. Turunen viittaa että sokeuttaminen olisi silmien funktion tuhoamista. Mutta tietääkseni homoseksuaalit, tai Augustinuksen kontekstissa suihinottajat, eivät ole suinkaan pilkkomassa sukuelimiään toimintakelvottomiksi. Päin vastoin. Nämä ihanat ja mahdollisimman jokapäiväiset toiminnot onnistuvat jos ja vain jos elimet ovat ehjiä. Näin syvä ja oleellinen epäanalogia paljastaa että Turusen ajattelussa oli "vajausta", eli se oli vielä aika heikkotasoista filosofiaa. Munien mutilointi vaikkapa ympärileikkauksella haittaa ejakuloimista enemmän kuin homoseksi tai suihinotto ikinä.

Tämä näkökulma johtaa siihen että uskovan on pakko korostaa sitä että seksin funktio on lisääntyminen ja likimain pelkästään se. Tämä on toki yksi funktio. Mutta en pidä sitä kovinkaan merkittävänä. Enkä tee tätä mielivaltaisesti. Syynä on ihan pelkkä tehokkuus ja perhekonseptin olemassaolon tarve. ; Kun katsomme perhettä, tarvitsemme sitä koska ihminen ei ole r-strategikko. Perhettä tarvitaan koska lapset eivät selviä elossa ilman hoivaa. ; Jos isi ja äiti tai valtio ei hoida, ei lapsi juokse ensiaskeleitaan petoja pakoon vartin syntymänsä jälkeen eikä kaiva itselleen säältä suojaavaa kuoppaa jossa kyyristellä. Lisäksi lisääntyminen on ihmisellä siitä omituista, että tosiasiassa valtaosa seksistä ei johda raskauteen, ei edes voi johtaa. Toki osalla käy "paska nakki" ja he tulevat raskaaksi vahingossa jo kertahairahduksesta, mutta yleisesti ottaen ihmisen lisääntymistä kuvaa ennen kaikkea sana "tehottomuus". Panot/syntynyt lapsi on huonossa suhteessa.

Tämä ei ole loukkaus Jumalaa kohtaan, sillä tätä kautta voidaan päin vastoin argumentoida että valtaosa seksin funktiosta onkin juuri siinä että se on hauskaa, nautinnollista ja se sitoo parin yhteen oksitosiinipurskauksien seurausten avulla. Pääfunktio ei ole se, mikä on mutkikkainta mitä sillä voidaan tehdä. Onhan minullakin CD -soitin johon voi ohjelmoida mutkikkaitakin äänensäätöjuttuja ja joissa kappaleita voi miksailla ihmeellisesti. En koskaan käytä näitä kaikista teknisimpiä ja hienoimpia ominaisuuksia. Lapsen syntymä on toki massivinen suorite, mutta on hyvinkin sanottavissa että lisääntyminen ja lapsi on itse asiassa vähän samanlainen piirre kuin tämä superhienous. Se on yksi funktio, mutta hienous ei tee siitä pääfunktiota. ; Itse asiassa monet siveyttä puolustavat fundamentalistit korostavatkin että oksitosiini jota hurvitteluseksissä syntyy on haitallista, koska se sotkee ihmisten emotionaalisen liiman. Itsekin olen sitä mieltä että "vain seksiä" ei ihan sellaisenaan olekaan. ; Tässä mielessä on ymmärrettävää miksi avioliittoa ei mitätöidä hedelmättömiltä pareilta, lisääntymiskyvyttömiksi ennen aviota havaitut eivät myöskään ole esteellisiä avioliittoon eivätkä adoptioon. He käyttävät sukupuolielinten luonnollista yhteenkuuluvuusfunktiota. Tässä mielessä myös minun avioliittoani ei mitätöidä vaikka en olekaan Augustinuksen teologiaa seuraava katolinen joiden mukaan kaikki seksi joka ei tähtää ja intentioi ensisijassa lapsen syntymää on sukupuolielinten väärinkäyttöä ja siksi epäluonnollista ja perverssiä.
1: Ei se ole kovinkaan rivo ajatus. Esimerkiksi uskovainen mies on minulle selittänyt varsin vakuuttavasti että miesten nännien olemassaolon syy on se, että niitä kautta saadaan nautintoa parisuhde-elämässä. Pidin tästä argumentista. Nähdäkseni tämä antaa luvan sille että ihminen saa mielihyvää esimerkiksi terskan kautta tissipanossa parisuhde-elämässä. (Kiitos mielenkiinnostanne, tämän kirjoitelman sanalistaus tuo blogiini valtavan kävijävirran).

Kun mietitään tällä hetkellä vaadittuja muutoksia homojen oikeuksiin Suomessa, on hyvä huomata oleellinen. Eli homot harjoittavat seksiä tuli lainmuutos tai ei. Lainmuutos koskee sukunimeä joka ei ole lisääntymisfunktio. Lisäksi se koskee adoptiota. Adoptio on mainio näkökulma, koska homoja ja adoptionottajia yhdistää se, että heidän sukupuolielimiensä lisääntymisfunktio ei aika usein toimi. Adoptio on toimenpide jota toki tekevät myös ihmiset joilla on omia lapsia. Mutta tosiasiassa juuri oman lapsen puute ja mahdottomuus saada omaa vauvaa johtaa monen äidin/isänvaistot vauvakuumeeseen johon haetaan vauva muualta. Sukupuolielinten lisääntymisfunktio ei ole oleellinen kun adoptioisästä ja adoptioäidistä tulee huoltajat lapselle. Tämä on luonnotonta Augustinolaisessa kulmassa. Sitä ei silti vastusteta. Homoja ja hedelmättömyyttään adoptoijia yhdistää se, että sukupuolielinten lisääntymisfunktio ei ole tuottanut lapsia. He kuitenkin yleensä käyttävät sukupuolielimensä pääfunktioita ja vahvistavat tätä kautta sosiaalista suhdettaan, ja tätä kautta auttavat luomaan rakkaudellista ympäristöä jossa lapsi kasvaa jossain muussa kuin riitelyn, tappelun, yleisen skitsoilun ja väkivallanuhan keskellä. Kuten Jumala on ihanasti tarkoittanut.
1: Ehkä homojen funktio onkin siinä että he hoitavat muiden lapsia. Ehkä kaikkia miehiä ei ole luotu tekemään yhtä ja samaa työtä. Yksi on ruumiinrakenteeltaan hyvä kirurgi ja toinen poliisi. Ehkä kaikkia ei ole luotu yhteen perhekonseptiin. Luonnollisuusargumenteissa tuijotetaan usein keskiarvoa ja unohdetaan että usein variaatiokin on nimenomaan oleellinen osa sitä luonnollisuutta.

Eli toisin sanoen funktioluonnollisuusargumenteissa ongelmana on se, että tosiasiassa meillä ei ole mitään ehdotonta keinoa erottaa filosofisesti toisistaan toimintoa ja funktiota. Masturboimalla saadaan aikaan ejakulaatio, eikä tämä riko sukupuolielimistöä. Luonnottomaksi määrittely onnistuu vasta kun toiminnon ulkopuolelta lyödään arvolataus. Ja tämä ei ole jokin neutraali asia. Itse asiassa edes Jumala ei auta tässä. Sillä kun minä katson miekkaa, näen että sillä voi esimerkiksi istuttaa perunaa, mutta että se toimii tässä vähän huonosti. Hyvin se toimii sen sijaan likimain vain yhteen asiaan. Ihmisten tappamiseen. (Tosin pitkämiekka tarjoaa ihastuttavaa variaatiota pistoille, viiltelyille, iskuille ja repimisille.) Tämä on funktio. Se ei tarkoita että tappaminen miekalla olisi oikein. Tämä oikeus saadaan vasta kun oletetaan että tarkoitus on eettinen. Jumala on siis oletettava kaikkihyväksi, ja rakenne sellaiseksi että se ei ole vääristymä tai turmeltunut vaikka syntiinlankeemuksen seurauksena. Tämän tarkistamista ei voi tehdä muuta kuin uskonnon kautta joka premissoi tietyt asiat eettisiksi ja toiset epäeettisiksi.
1: Onkin mielenkiintoista että runkkaamista tai erektiohäiriötä joka voi estää normaalin paritteluelämän ei pidetä avioliiton esteenä. On mielenkiintoista että paljastuneilta suihinottajilta ei kielletä adoptiomahdollisuutta. Syynä on se, että funktionaalisuus ei oikeasti ole mikään argumentti edes uskovaisille. Kun likimain ainut asia joka aidosti kohtaa "lisääntymisfunktio on ejakulaatioon johtavan sukupuolielinten pääfunktio" on homoseksuaalisuus, on selvää että homous on tässä kohden poikkeus eikä pääsääntö. Koherenssin puute paljastaa että argumentit on pikemminkin sitä että homous on ennalta tuomittu ideologisista syistä pahaksi ja sitä sitten tuomitaan. Huvittavaa on, että historia näyttää että tällä on vastustettu likimain kaikkea, ja että nykyään niiden takana olevia kannanottoja ei pidetä uskottavina tai tärkeinä. Argumentit ovat "anaaliseksi on paha paitsi aviossa" -tyylisiä.

Luonnollisuus onkin siksi likimain sitä että keksitään synonyymi sanalle "oikein". Tämä luonnollisuus ei ole samalla tavalla mahdollisesti humen giljotiinin alla kuin luonnon homosorsien ja homouden eettisyyden suhde. Sillä tässä "luonnollisuus" on vain toinen nimi sille että asia on "oikein". Siksi kun joku sanoo että "oikein koska se on luonnollista", hän ei itse asiassa tee argumenttia ollenkaan. Hän vain väittää että asia on oikein määritellessään sen luonnolliseksi. Jos tätä yrittää kiertää, törmätään välittömästi siihen maastoon jossa tarkkaillaan toimintaa ja tapahtumia ja sanotaan, että "kyllä  noilla sorsilla näyttää olevan tuollainen funktionaalinen homosuhde". Eli tässä suojauksessa palataan siihen mitä Turunen korosti että asiassa ei ole kysymys.

Tähän liittyen uskaltaisin vähän leikitelläkin ; Itse asiassa pari vuotta sitten huvittelin sillä, että Augustinuksen funktionaalisuusajattelun mukaan esimerkiksi oraalinen seksi on sukupuolielinten väärinkäyttöä. Funktio kun ei kohdistu lisääntymiseen, joka on sukupuolielinten primaarifunktio. Pelkkä kyky laueta kun ei tarkoita sitä, että se olisi sen kunnon funktio. Sama koskee masturbaatiota ja muitakin vastaavia normaalielämään kuuluvia arkisia julkisesti kerrottavissa olevia ei yhtään hävettäviä asioita, kuten anaaliseksiä. Augustinuksen mukaan tämänlaiset haureudet eivät ole niin vakavia jos ne tehdään avioliitossa. Samalla periaatteella homojenkin avio voisi toimia helpotuselementtinä. Se, että homojen avioliitto tulisi kieltää ajaa tätä asiaa vastaan.

Ei kommentteja: