torstai 5. huhtikuuta 2012

implisiittinen

"Skeptics Unitedissa" on näytetty kirje joka lähetetään kirkosta eronneille Helsingissä. Toisaalla näytetään että vastaavantapaisia lähetetään muuallakin Suomessa. Selviää, että tämäntapainen viestitys on jotain johon on panostettu "homoillan" jälkeisen erosuman jälkeen. Itse kävin eroamassa paljon tätä aikaisemmin, mutta jonkinlaisen dokumentaation minäkin sain. Mukana oli ainakin mahdollisuus perua erominen paluukirjeellä. Rehelliseti sanoen en muista. Sillä rehellisesti sanoen kirje ei kiinnostanut. Olin ns. eronnut kyseisestä laitoksesta. Kuitenkin ajatus kirjeestä joka lähetetään eronneelle on periaatteessa hyvä.

Myös sisältöä katsoessa, sanojen eksplisiittisellä pintatasolla, kirjeet ovat mielestäni varsin asiallisia. Ne lähinnä kertovat että (a) eroaminen on todella tapahtunut (b) mitä kirkko tekee saamillaan rahoilla ja (c) mitä oikeuksia kirkosta eronnut menettää ja (d) toive siitä että tullaan takaisin ja (e) ja jos halu palata tulee, niin miten se tehdään helposti. Viestit ovat sanavalintoja tarkastellen ihan kohteliaita ja niissä on tarpeelliset tiedot ja vähän ylimääräisiäkin perusasioita kunnossa ja esillä.

Miten se luetaan?

Kunnes tajuaa että retoriikan perussääntö opettaa että kirjeellä on myös yleisö, kuten tässä tapauksessa lukija, kirjeen saaja. Kohteliaisuus on yleensä nimenomaan tämän lukijan huomioonottamista.

Esimerkiksi kakkoslinkin takana olevassa kirjeessä merkittävää oikeasti jättimäisen kokoinen lause "Jumalan siunausta elämääsi" joka on niin valtavan kokoinen, että kun katsoin kyseistä viestiä pikaisesti ilman silmälaseja (jotka tarvitsisin mutta joita en käytä) "Olet eronnut kirkosta - Jumalan siunausta elämääsi!" Asiasisältö on sitten pienellä präntillä. ~ Tästä herää kysymys ; Minkälainen ihminen tai instituutio lähettää uskonnonkaltaisesta instituutiosta eronneille tuonkaltaisen lapun? Eronneissa on esimerkiksi ateisteja. Tämänlaisiin lausumiin on onneksi olemassa kätevä sanonta, jonka mielelläni välittäisin sinne kirkkoon joka kovasti kertoo kuuntelevansa ja välittävänsä ja arvoastavansa kaikkia ihmisinä.

Kirkkojen lähettämät kirjeet onkin nähty lähinnä implisiittisesti lukien ; Esimerkiksi "Skeptics Unitedin" ensimmäinen linkki käsittelee kohtia siten, miten ne helposti koetaan. Esimerkiksi kun kirkko sanoo "Olet jäsenyydelläsi tukenut työtä, jota seurakunnissa tehdään muun muassa lasten ja nuorten hyväksi. Samoin olet ollut mahdollistamassa sekä kotimaassa että kauempana tehtävää työtä hädänalaisten hyväksi. Kiitämme Sinua tästä tuesta." sitä ei koeta helposti kiitoksena vaan syytöksenä mallilla "Saattaa johtua näkökulmasta, mutta minulle tämä jättää pahan jälkimaun suuhun. Yritetäänkö minua syyllistää? "Nyt et eronneena sitten tue lapsia, vähäosaisia ja nälkiintyneitä, kolkuttaako omatunto?" Joku voisi sanoa, että ei tällä ole sitä tarkoitettu (ja voi vaikka olla oikeassakin), mutta voiko kirkko tosissaan käyttää hyväntekeväisyyttä sokeroituna omenanaan?" Toisena olevan kirjeen rakenne tiivistyy peräti "Aloitetaan keskikolumnin kepillä hakkaamisella (mitä kaikkea et voi nyt saada) ja edetään oikean kolumnin sormen heristelyyn (tämä kaikki kärsii sinun takiasi). Peruskaava." eikä siinä edes korostettu sitä, että tämä kyseinen kolmikohta jota tässä moitittiin oli se pieni pätiitti siinä Herran Siunauksen välissä.

Miten se luetaan, jos se luetaan toiseen kertaan?

Onkin hyvä miettiä minkälaisia implisiittisiä viestejä kirkko ja etenkin seurakunnat lähettävät. Kun itse erosin kirkosta, eroaminen oli vielä sen verran harvinaista että minun perääni soitettiin. Siinä vaiheessa kysyttiin että mitä he voisivat tehdä yhteisöllisyyteni eteen. Olin hieman ihmeissäni, koska luulin että kirkon jäsenenä oleminen ja kirkollisveron maksaminen olisi se, joka kannustaisi kirkkoa pitämään minusta huolen, ei se että lopettaisin tämän maksamisen. ~ On omituista että kirkko kertoo että he arvostavat monipuolisuutta ja haluavat että kirkkoon kuuluu erilaisia ihmisiä ja että eroaminen kaventaa kirkon näkemyskirjoa ja heikentää yhteisöllisyyttä. Kun yhteisö näkyy ja vaikuttaa ja osoittaa kiinnostusta vasta apostasian hetkellä, on selvää että kyseessä on varsin omituinen yhteisöllisyys ja kiinnostus. Kiinnostus joka ilmenee siten että tämänlaisia "tätä teimme rahallasi nyt" -kirjeitä ja mielipidekyselyjä ilmestyy jos ja vain jos rahahana yksilön kohdalla narahtaa kiinni. Tämä antaa varsin omituisen implisiittisen viestin.

Rehellinen asia on se, että kirkosta eroaminen on henkilökohtainen päätös. Sitä on turha yrittää kyseenalaistaa. Sillä kyseenalaistaminen on aina jonkinlainen loukkaus. Tästä ei päästä eroon oikein millään ; Jos eroamisen syyksi vihjataan rahansäästöä, on siinä helposti syyttelevä implisiittinen viesti siitä että toinen on pinnallinen tai että tämän prioriteetit ovat kunnossa. Jos vihjataan että rahalla olisi "sekulaariakin hyötyä" vihjataan että kaikkia tosiasioita ei ole punnittu. Siksi tämänlaisten yksityiskohtien korostaminen eronneelle (eikä jäsenelle) antaa tietynlaisen implisiittisen viestin.

Kun tajuaa että kirkosta eroaminen on aina jonkinasteinen pettymyksenosoitusaktio ja huomaa että kirje erikseen mainitsee että eroaminen on kirkolle vahva viesti. Ja tämän jälkeen huomaa, että se on kuitenkin muotoilultaan takaisinkutsuvan rekrytoimisviestin näköinen samalla kun se yrittää kertoa miten vallanmainiosti asiat ovat juuri nyt. Se antaa kokonaisuutena varsin omintakeisen implisiittisen viestin siitä miten tästä vahvasta viestistä ei ole välitetty. Tai jos on, niin mitään muutoksia tai toimenpiteitä ei ole luvassa.

Erityisen mielenkiintoiselta tämä näyttää jos eroaminen on "muodikkaasti" jokin homoavioliiton kaltainen syy. Kun silloin tarjotaan ympäripyöreää arvokkuutta sen sijaan että kerrottaisiin että kirkko muuttuu ja tekee toimenpiteitä joiden seurauksena eroamisen syy katoaa asiallisessa ajassa - vaikka vuoden sisällä - kokonaan asiakirjosta. Silloin tämä ympäripyöreä yhteisöön viittaaminen sisältää vielä lisää omituisia eksplisiittisiä viestejä jotka peräti kontekstoituvat siihen että kyseiset "muodikkaat" erosyyongelmat ovat oikeasti olleet kinan ja keskustelun alla ainakin koko sen ajan kuin minä kykenen edes muistamaan. Tämänlainen ei anna positiivista odotusta muutoksesta. Siksi kirkko myykin mahdollisuutta kertoa mielipiteensä ja siitä että se välittää. Koska kumpikaan näistä ei tarvitse mitään konkreettisia asioihinpuuttumisia. Tämä tausta sisällyttää sanavalintoihin varsin negatiivisia latauksia ; Sanojen takaa nähdään muuta kuin se kaunis kuorrutus jolla asia yritetään naamioida. Tämä taatusti antaa implisiittisiä viestejä.

Eli kaiken kaikkiaan kirjeistä saa lukija kuitenkin toisenlaisen listan kuin sen, minkä siihen alkuun laitoin. Se antaa kuvan että (a) kirkko tunustaa epäonnistumisensa ja kertoo että se välittää ja että eroaminen on vahva viesti mutta siitä huolimatta se (b) kehuu sitä miten mainio laitos se on eli tarvetta muuttamiseen ei ole. Tämä jännite purkautuu siten että (c) ensin ollaan maksettu laitokseen kuulumisesta mutta ei ole saatu kokea mitään sloganeidenmukaista yhteisöllisyyttä ja kiinnostusta ja kuulumista ja eroamisen jälkeen sitten saadaan vinoilua, vihjailua ja syyllistämistä.

Myönnän että tämä rivienvälistä tuijottelu on "väärin lukemista" jos asiaa tulkitaan siitä mitä kirkossa halutaan sanoa. Tavoite ei taatusti ole tämä. Mutta valitettavasti juuri se, että kirkosta eroaminen on ideologinen ja henkilökohtainen päätös tarkoittaa sitä että tämänlaiset viestit luetaan tietyllä tavalla. Tämän ei pitäisi edes vaatia kovin syvällistä ihmisyyden ymmärtämistä. Peruskaava jonka huomioiminen olisi retoriikan taidon mukaista pitäisi sisällään ainakin sen, että eronnutta kannattaisi kohdella eri tavalla kuin kirkosta kiinnostunutta rekrytoitavaa. Tämänlainen eriyttäminen voisi luoda kuvan - tai ainakin aidontuntuisen illuusion - siitä että kirkko todella välittäisi. Tälle tielle oivallinen lähtökohta voisi olla vaikkapa se, että kirjeen loppuun ei laitettaisi niitä Herran Siunauksia kissankokoisin kirjaimin.
Kirjoittaja pähkäilee sen kanssa muuttuisiko erokirje kohteliaammaksi jos "Jumalan siunaukset" vaihdettaisiin "Haista paskaksi". Valinta on vaikea, hyvin vaikea.

Ei kommentteja: