sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kutsuiko Paavi minut kylään? (EI!)

Juuri eilen olin kirjoittanut siitä miten agnostikoista tehdään ateisteja ja miten epävarmuudesta tehdään ateismia ja se nähdään militanttina. Eli agnostikkoihin suhtaudutaan ateisteina ja heitä pidetään tätä kautta pahana.

Juuri tänään taasen huomaan että Paavi suhtautuu agnostikkoihin sanatasolla hyvinkin kohteliaasti ; "... They are "pilgrims of truth, pilgrims of peace". They ask questions of both sides. They take away from militant atheists the false certainty by which these claim to know that there is no God and they invite them to leave polemics aside and to become seekers who do not give up hope in the existence of truth and in the possibility and necessity of living by it. But they also challenge the followers of religions not to consider God as their own property, as if he belonged to them, in such a way that they feel vindicated in using force against others. These people are seeking the truth ..." Paavi siis kertoo että agnostikot ovat pyhiinvaeltajia, etsijöitä, tutkijoita ja kyseenalaistajia. Agnostikot ovat hänestä totuuden asialla. Näin ollen hän ei siis selvästi tee agnostikoista ateisteja, kuten eilen esitin. Paavi siis kehuu, eikä moiti agnostikkoja.

Asia selkeytyy selvästi kun katsoo miten Paavi määrittelee agnostismin "world of agnosticism: people to whom the gift of faith has not been given, but who are nevertheless on the lookout for truth, searching for God. Such people do not simply assert: "There is no God". They suffer from his absence and yet are inwardly making their way towards him, inasmuch as they seek truth and goodness." ... "they are seeking the true God, whose image is frequently concealed in the religions because of the ways in which they are often practised. Their inability to find God is partly the responsibility of believers with a limited or even falsified image of God. So all their struggling and questioning is in part an appeal to believers to purify their faith, so that God, the true God, becomes accessible." Juuri näinhän jokainen agnostikko tuntee itsensä, he janoavat Jumalaa jota eivät löydä ja tietävät kokevansa homo religiosus -henkistä nälkää ja tietävät vain että epäselvyys Jumalan määrittelyssä on harhaanjohtanut heitä ja että etsiminen ja kirkastaminen johtaa Jumalaa kohti menemiseen ja totuuden löytämiseen.

Paavin mukaan agnostikot ovat kullanarvoisia ; Taistelevat uusateismin dogmaa vastaan tuhoten ja ehkäisten sen voittorynnistystä. Ja rakentavat kristinuskoa täsmentämällä sitä. Siksi Paavi haluaakin kutsua agnostikkoja Assisiin.

Tosin hänen määritelmänsä pyhiinvaeltajathan jotka täyttävät tämän määritelmän ovat mystikkoja, eivät agnostikkoja. Paavin silmiinkin agnostismi näyttäytyy selvästi pro-uskovaisuudelta. En usko että Paavin määritelmä vetää puoleen suunnilleen yhtään agnostikkoa. Määritelmä sen sijaan vetää puoleensa mystikkoja. Toisin sanoen ; Paavi, joka johtaa katolista kirkkoa, ja jolla on taustallaan pitkä koulutus ja takanaan hirvittävä määrä superoppineita teologeja jotka auttavat esimerkiksi puheiden rakentelussa, ei onnistu saamaan agnostismia määriteltyä edes alkeellisesti oikein puheeseensa.

Vaikka hän korostaakin jatkuvasti kutsuvansa agnostikkoja pyhiivaellukselle Assisiin ja mitä ilmeisemmin vuorovaikuttaneensa heidän kanssaan runsaasti ja toistuvasti. Mitä hyötyä voi kohtaamisesta olla, jos agnostikot eivät saa edes reflektoitua määritelmää puheeseen?

Kenties syynä onkin se, että agnostikot on määritelty dogmaattisiksi ateisteiksi ja mystikot on uudelleennimetty agnostikoiksi. Jos paavi kutsuukin mystikkoja agnostikoiksi, hän ei tietysti ole kohdannut niitä agnostikkoja ja siksi hänen täsmentämisensä jatkaa sitä mitä mystikot ovat - vaan kuvaavasti uskovaisiksi kutsuttuina - tehneet kautta historian.

Eilinen valitukseni pitääkin siis entistäkin vahvemmin, onhan Paavin puhe oppineen ja uskonnon kannalta relevantin tahon julkisesti tekemä vääristely siitä mitä minä edustan. Tämä on vakava virhe ja sen pitäisi vakavasti romauttaa lausujan uskottavuutta ; Teologinen luokittelu on jotain jossa tämänlaienn käsitesotkeminen on vastaavaa idiotismia kuin jos esittäisi että matematiikassa 2+2=5 suurilla kakkosen arvoilla. Se, että määritelmää ei saada oikein kertoo tutustumisen puutteellisuudesta, joka taas kertoo tekojen kautta kiinnostuksen ja kunnioittamisen puutteesta. Tämä taas vesittää kaiken sen, mitä puhe yrittää positiivisesti maalaillen esittää.
1: Toki, jos Paavi tämänlaisen säälittävän ja nolon mokaamisen jälkeen valittaa siitä että esimerkiksi Dawkins vääristelee uskontoa ja latistaa sen, nauran. Sillä Dawkinsilla ei ole kokonaista superrikasta valtiota ja hirvittävää laumaa superoppineita teologeja taustatukena kirjojensa rakentamisessa.

Näin ollen jos Paavi lasauttaa minulle agnostikkona kutsu Assisiin toivotan iloisesti takaisin laita hyvä paavi se kutsu assiisi.
Kirjoittaja toivottaa Paaville kiitokset ajatusmaailmansa raiskaamisesta ja toivottaa oikein pitkiä priapiksia, hienoja testistorsioita ja lautasenkokoisia spermatoceleja. Sillä mikään maailmassa ei ole niin turhaa kuin nunnan nännit. Paitsi paavin pallit.

Ei kommentteja: