tiistai 3. toukokuuta 2011

Älä sekaannu perversioihini!

Miehen saama tuomio polkupyörään sekaantumisesta pyöri aikanaan aika paljon internetissä. Suomalainen kuvaus käytti likimain aina aina lausetta "Viranomaiset pitävät raskauttavana
asiahaarana, että kysymyksessä oli miesten pyörä."
Tapausta pidetään yleisesti huvittavana. Minä pidän sitä lähinnä oikeusmurhana. Tosin rehellisyyden nimissä harvinaisen huvittevana sellaisena.

Mutta on hyvä puhua perversioista. Tämä juttu viittaa aika usein homoseksuaalisuuten, lähinnä siksi että siitä on kaikilla erilainen mielipide. Sitä luokitellaan hyvin laajakirjoisesti. Ja sitä on esiintynyt historiassa melko paljon, joten sitä on luonnollisesti käytetty aina esimerkkinä. Sitäpaitsi aihe ärsyttää monia, josta minä taas saan perverssejä kicksejä...

Aloitin jutun tapauskuvauksella, koska se näyttää olevan jotain jota kaikki pitävät melko tyylipuhtaana perversiona tai fetissinä. Se on ns. poikkeavaa seksuaalisuuden toteuttamisen ilmentämistä.

Perinteisesti perversio nähtiin synnillisenä eitarkoituksenmukaisena toimintana. Ja muuta erilaisten historian viisaiden auktoriteettien sanomaa joka on likimain yhtä hauskaa kuin se, että miettisi olisiko aloitusesimerkkini tapauksessa naistenpyörästä saanut lieventäviä asianhaaroja. Kun synnistä ja Saatanasta siirryttiin psykologiaseen luonteeseen viittaamiseen, vallalle nousi käsitys jossa seksuaalisesti poikkeava käytös johtaa mielenvikaisuuteen - tämä on helppo nähdä analogiana vanhalle synnillinen toiminta johtaa ihmisen rappeutumiseen. Ja sen jälkeen suosiota sai näkemys jonka mukaan mielenvikaisuus johtaa seksuaalisesti poikkeavaan käytökseen.

Oma luku jossa on pari hauskaa asiaa.

Freud jaotteli seksuaalisuuden poikkeavat ilmenemät hyvinkin monella tavalla. Homoseksuaalisuus oli hänelle melko lievä ilmiö -joskin hän myönsi samalla että se oli hyvin vaikeasti parannettava terapialla. Hänelle homoseksuaalisuus oli kehityspysähtymä, vajaasti kehittynyttä seksuaalisuutta. Hän ei kutsunut sitä sairaudeksi tai degeneraatioksi. Erottelu oli olennainen koska Freudista normaali seksuaalisuus oli saavutus ja yllättävän harvinainen ilmiö. Monenlaiset poikkeamat ovat siksi yleisiä.

Toki psykoanalyyttisessä näkemyksessä kaikkiin seksuaalisuuden ilmenemisiin ei suhtauduttu aivan yhtä ystävällisesti. Freud määritteli perversion olevan jotain joka on yhteiskunnan normeja vastaan. Se on sisällöltään hyvin neutraali. Tosin tämä herättää ihmettelyä siitä, miten homoseksuaalisuus on poikkeama, kun yhteiskunta ei katsonut ilmiötä Freudin aikaan kovin hyvällä. - Sittemmin on tosin ajateltu niinkin että jos homoseksuaalisuus on konfliktissa yhteiskunnan kanssa, niin homojen sijasta onkin kenties muutettava yhteiskuntaa ja sen arvoilmapiiriä.
1: Esimerkiksi perversioksi määritellyssä sadomasokismia nähdään siten, että dominoitu haluaa kokea olemassaolon tuskaa ja tätä kautta kokea olemassaoloaan. Ja että dominoija haluaa että Toinen kantaa hänen tuskansa. Näin poikkeava seksuaalisuuteen haettiin selitys ilmiönä muiden asioiden värittämänä, ja termi perversio kertoo lisäksi sen, että yhteiskunta ei hyväksy kyseistä ilmenemismuotoa.
___1.1: Tämä selitys tietysti eroaa kovasti siitä miten SM -piirit asiaa selittävät. Esimerkiksi Korrströmin "Osaako nainen ajatella" kertoo että hallinta nähdään usein nimen omaan dominoidun asiana. Hänellä on turvasana, ja hänen halunsa tyydytykseksi toisen on toimittava. Näin aktiivinen osapuoli välineellistetään ja dominoidun osaksi jää heittäytyminen juuri sen verran kuin häntä itseään huvittaa. Toki tästä kuilusta voidaan aina selviytyä viittaamalla siihen että halut ovat alitajuisia. Mutta se tuntuu myös suoraan sanoen näppärältä keinolta suojella teoriaa tosiasioilta tavalla jossa teoria sumentaa näkemyksen ja ihmisen sanomiset ja näkemykset asiasta voidaan ohittaa "välivaiheina" kun teorian antama lokero on valmiina. Mutta minulla onkin tunnustetusti antipatioita aiheeseen.

Tästä alkanytta psykoanalyysin perinnettä on sittemmin tietysti kehitetty. Sen viisautta tiivistää esimerkiksi Kristeva. Hän valaisee ilmiötä kirjassaan "Musta aurinko", sivulla 295. Hänkin tekee kuvailun tavalla, joka valaisee mielen ja tuo hymyn huulille. (Mikään muu kuin suora sitaatti ei auta.) : "Perversio liittyy kastraation kiistämiseen. Perverssi ihminen näkee sen, että äidiltä puuttuu fallos, ja samanaikaisesti hän kieltäytyy hyväksymästä tätä traumaattista havaintoa. Perversiossa lapsi samastuu äidin imaginääriseen halun kohteeseen joka on fallos. Fetisismissä fetissi korvaa äidiltä puuttuvan falloksen." Jep. Lue se uudestaan. Niin minäkin tein. Se on todellakin siinä.

Behavioristit uskoivat että seksuaaliset poikkeamat oli jotenkin opittu. Takana olivat siis esimerkiksi lapsuusajan kokemukset. Ja jossa erilaiset kokeilut tarjosivat palautetta, joka saattoi viedä mukanaan. He rakentelivatkin kaikenlaisia erikoisia seksuaalisia mieltymyksiä laboratorioeläimille. Behaviorismia käytettiin homoseksuaalisuutta vastustavana argumentaationa ; Ajateltiin että homoseksuaalisuuden ilmentäminen viekoittelee lapset ja nuoret kirjaimellisesti oppimaan perversseiksi.

Tietämättömyyden tunnustaminen ja pari hauskaa asiaa.

Yllä olevat ovat siitä hankalia, että oikeasti on hyvin vähän tutkimusnäyttöä näille tarinoille. Itse asiassa seksuaalisuuden tutkimus on sen verran aukkoista, että esimerkiksi "Tietämättömyyden sanakirja", joka selvittää nykytieteen suuria selvittämättömiä kysymyksiä, on laittanut seksuaalisten mieltymysten syntymisen yhdeksi avoimista kysymyksistä. Jokaisella on niiden syntyyn käsitys - sanotaan nyt vaikka Saatanasta tapaoppimisen kautta äitisuhteeseen - mutta aiheesta on yllättävän vaikeaa saada kovin yksiselitteistä tietoa. Yhdeksi syyksi tietämättömuuteen ehdottaa sen, että fetisseissä ja muissa mieltymyksissä on kysymys monesti vähän siitä kuin tutkisi sitä, kuka pitää hernekeitosta ja kuka mansikoista. Pidän tätä näkökulmaa viehättävänä, koska se eroaa medikalisoivasta tavasta katsoa asiaa. Jostain syystä kaikki haluavat ja uskovat voivansa selittää miksi joku on homoseksuaali, mutta kukaan ei vakavasti usko eivätkä pidä merkittävänä että selvitettäisiin se, miksi jotkut ihmiset pitävät usein vaikkapa bruneteista ja toiset blondeista.
1: Marko Hamilon "Luonnollisesti hullu" myöntää samantapaisen asian. Geneettisen determinismin sijasta hän korostaa ympäristön ja geenien yhteisvaikutusta : Genetiikka ja syntymäjärjestykseen liittyvät vaikutukset äidin elimistöön ja raskausaikaan altistavat homoseksuaalisuudelle, tekevät siitä todennäköisempää. Ympäristölläkin on kuitenkin aina osuutta selityksessä. Kirja on hyvä siltä osin, että se rikkoo perinteisen roolin jossa "luonnollisuus on terveyttä" ja "terveys hyvää". Hamilon mukaan asiat ovat mutkikkaampia ja keskustelunalaisempia asioita kuin mitä tuo perinteinen seksuaalisuutta ja perversioita medikalisoiva tiivistys on tarjonnut.

"Tietämättömyyden sanakirja" päätyy kuitenkin tarjoamaan myös varsin mainioon määritelmän. Sekin tuo hymyn huulille. "Yksinkertaistaen voidaan sanoa että seksuaalisena suuntautumisena pidetään sitä, minkä takana on lobbausryhmä ja mitä monissa maissa suojataan lainsäädännön avulla syrjinnältä." (s. 195) Minusta se on aika hauska. Eikä se itse asiassa yhtään eroa Freudin näkemyksestä asiasta. Näin voin kuitenkin asiaankuuluvasti päättää tekstinpyörittelyn siihen että miehen harjoittama miestenpolkupyöriin sekaantuminen on selvemmin perversio kuin miehen harjoittama naistenpolkupyörään sekaantuminen. Näin on koska viranomaiset.
Tekstinkirjoittaja on kammottava kieroutunut pervessi, eikä siksi osannut ottaa tätäkään tärkeää tabuaihetta sille kuuluvalla arvostuksella ja vakavuudella.

2 kommenttia:

Paholaisen Asianajaja kirjoitti...

Mitä tapahtuu pyörävajassa jääköön pyörävajaan.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Aa, siksikö kuulin polkupyörätelineiden läheisyydessä lauseen että "Kuinka usein te käytte täällä?"